KUVIA JA ARTIKKELEITA METALLITÖISTÄ
Odottelemme kovasti kuvia! Muistathan, että piirustukset paperilla ja valokuvat/diatkin käyvät. Jos haluat materiaalin takaisin, liitä mukaan osoitetetiedot ja postimerkit!
Materiaali osoitteeseen: Veikko.Poyhonen@edu.hel.fi
Vipu oven nostamiseen saranoillaan esim. saranoiden voitelun yhteydessä. Veikko Pöyhönen
1000 l:n asetyleeni polttimen liekki säädetään reilusti asetyleenivoittoiseksi eli
hiitettäväksi. Vivun taottua kärkeä kuumennetaan em. liekillä vuorotellen molemmin
puolin, kunnes pinta näyttää "hikoileva". Seuraavaksi kappale kastetaan
veteen liikuttaen edestakaisin höyrysulkujen synnyn ehkäisemiseksi. Kappaleen
jäähdyttyä vivun taotun kärjen alaosa hiotaan metallikirkkaaksi. Kiilaa kuumennetaan
"kahvan" puolelta, kunnes kirkkaaksi hiottu pinta alkaa värjäytymään
lämmön vaikutuksesta. Kun oljenkeltainen väri on saavuttanut litteäksi taotun kärjen,
kappale jäähdytetään vedessä. Lopuksi vielä kappaleen kuivaus ja maalaus.
Ovikiila .pdf -tiedostona.
Veikko.poyhonen@edu.hel.fi
Taontailta; kouluttajana Pertti Seimola Paja Hiili Ky:stä
Paikka: Ressun peruskoulu, Helsinki
Kurssin ohjaaja
Hiiliahjon sytyttely kestää n. 15 min, mutta taontaa voikin sitten jatkaa samalla
hiilimäärällä pitkään.
Työskentelyn tuloksena on syntymässä valkosipuliveitsen terä. Erinomainen pieni
tarvekalu keittiöön -ja sitäpaitsi kaikkien innokkaiden saavutettavissa.
Vanhasta haarukasta rannekoruksi ja veitsenterän päästö lämpövärin perusteella.
Mestari edellä ja oppipojat perässä. Ilkka Stenberg valmistamassa paperiveistä
jousiteräksestä.
Uusi puukko muotoutumassa. Taonta aloitetaan mahdollisimman korkeassa lämpötilassa
eli n. 1100 C -asteessa ja lopetetaan 800 C -asteessa. Korkeassa lämpötilassa lyöntien
tulee olla voimakkaita, jotta teräs muokkautuisi sisältä asti. Kun lähestytään
taonnan alalämpötilaa, hiljennetään lyöntien voimakkuutta niin että viimeiset
hiljaiset lyönnit lyödään saavutettaessa mainittu lämpötila. Mikäli lyönnit ovat
lopussa liian voimakkaita, saattaa teräs haljeta.
Ennen karkaisua terän suuta ei pidä hioa 1 - 2 mm:ä ohuemmaksi, koska muuten terä
palaa kuumennettaessa helposti pilalle. Karkaisun sammutusvaiheessa terä
sitä paitsi vääntyy yleensä aina jonkin verran, joten pieni hiomavara on hyvä olla
siitäkin syystä. Veteen kastettaessa terän täytyy olla täysin pystyasennossa, jottei
se vääntyisi. Lisäksi terää tulee liikutella veden alla voimakkaasti höyrysulun
estämiseksi.
Kun kappale on varmasti jäähtynyt, se kiillotetaan ja suoritetaan päästö
lämpövärin perusteella haluttuun kovuuteen. Toinen vaihtoehto on suorittaa päästö
tavallisessa pullauunissa tunnin ajan halutussa lämpötilassa.
Kurssin vetäjän mestarinäyte. Terästä osataan kääntää muuallakin kuin
Damascos:ssa.
Kaikkea taontaan liittyvää materiaalia, hiiliä, ahjoa ja työkaluja myöten voi tiedustella:
Paja Hiili KY
Mäkitie 31
Klaukkala
90 / 879 4257
949 / 311 893
Artikkeli: Veikko Pöyhönen
Rieskanlähteen peruskoulu, Turku
Lehtori Jarkko Wiren
Viime jouluna kehittelin pellistä nätin kynttilänjalan tuikkukynttilälle. Peltityönä nopea valmistaa seiskan oppilaillakin aikaa kului vain puoli tuntia. Kaarevan muodon saa helposti päästä halkaistulla pyörökepillä taivuttamalla.
ESKO NARKILAHTI, Lepistön koulu, Kemijärviesko.narkilahti@kemijarvi.fi tai esko.narkilahti@saunalahti.fi
Nimikyltti messingistä ja puusta
Nimikyltin teksti kirjoitettiin PAINT SHOP PRO -piirustusohjelmalla. Seuraavaksi COLORS
-valikosta valittiin Negative Image.
Valotusta varten täytyi tulostaa kaksi kalvoa jotta valotus onnistuisi kunnolla.
Nimikyltin valotus ja kehitys suoritetaan aivan samoin kuin piirilevyillä. Syövytys sen sijaan tapahtuu laimealla typpihapolla, joten opettajan on suoritettava se vetokaapissa, sillä syövytyksessä syntyy myrkyllistä klooria.
Värjäys
Värjäys voidaan tietenkin suorittaa maalaamalla, mutta lopputulos ei ole erityisen kestävä. Parempaan tulokseen päästään käsittelemällä kyltti kuparikarbonaatin ja ammoniakin sekoituksella. Ennen käsittelyä nimikyltti on hiottava teräsvillalla jotta väri kiinnittyisi kunnolla messinkiin. Käsittelyaika on 15 minuutin luokkaa. Lopputulos on mekaanisesti erittäin kestävä, varsinkin jos kiillotettu kyltti käsitellään metallilakalla. Huonona puolena käsittelyaineella on sen myrkyllisyys. Ostaessani kuparikarbonaattia apteekista, jouduin hakemaan ensin poliisilaitokselta myrkkyluvan aineen ostoon.
Messinki laatan suojaus
Messinki tummuu melko nopeasti, jollei sitä suojata hapettumiselta. Värjäämisen jälkeen laatta kannattaakin lakata mielellään kahdesti jollakin metallilakalla.
Nimikyltin tausta puusta
Materiaalina käytettiin Hondurasin mahonkia. Koska värisävy ei tyydyttänyt,
päätimme tummentaa sitä väkevällä lipeäliuoksella. Pintakäsittely tehtiin
sivuiltamme löytyvältä puu-öljy -vahaseoksella.
Artikkeli ja kuvat: Veikko Pöyhönen, Suutarilan yläaste, Helsinki
Kenttälapio booriteräksestä
Lehtori Markku Riikonen Ressun yläasteelta Helsingistä on suunnitellut oheisen kenttälapion. Terän materiaali on boori- eli kuokkaterästä. Se on jousimaisen sitkeää jo sellaisenaan, mutta karkaistuna se käyttäytyy kuin auton jousi. Karkaisulämpötilan kanssa ei ole niin väliä ja päästökään ei tarvita lainkaan - siis melko ihanteellista materiaalia.
Lapio osa on taivutettu kanttikoneella. Kierreosa on M20 kierrettä, josta ruuvin sivut on hiottu tasaiseksi. Lukitusruuviksi käy vaikkapa M6 ruuvi. Mutteriksi kannattaa valita lukitusmutteri. Prototyypin varsi on tehty tarkoituksellisesti sekä metallista, että puusta. Laiska voi tietenkin tehdä koko homman metalista ja muovittaa sitten varren.
Laiskan versio teräksestä muovitetulla varrella
Retkikirves jousiteräksestä
Kirveen lyömäosa on valmistettu jousiteräksestä ja varsi ovaalista putkesta. varsi on muovitettu. Päästö kannattaa suorittaa pullauunissa 220 C asteessa. Aika: 1 tunti. Päästölämmöllä muovitus onnistuu mukavasti. Suunnittelu: Markku Riikonen
Ideaport sponsorit
Kouluelektroniikka OY
Please click!
Boreaselectronics OY Please
click!
© Copyright 2000 - 2016 Ideaport