Taontailta

KUVIA JA ARTIKKELEITA METALLITÖISTÄ

Odottelemme kovasti kuvia! Muistathan, että piirustukset paperilla ja valokuvat/diatkin käyvät. Jos haluat materiaalin takaisin, liitä mukaan osoitetetiedot ja postimerkit!

Materiaali osoitteeseen: Veikko.Poyhonen@edu.hel.fi

Vipu oven nostamiseen saranoillaan esim. saranoiden voitelun yhteydessä. Veikko Pöyhönen
Materiaali: St 37 / 5 x 30mm

Vivun kärkiosa taotaan ensin ohuemmaksi, jotta vipu mahtuisi helpommin kapeaankin rakoon oven alla. Lattateräksen päälle tuleva jäykistysosa tehtiin 10mm:n neliöteräksestä. Jäykistys osa kiinnitetään MIG -hitsauksella. Koska ohueksi taottu vivun kärki saattaisi sellaisenaan taipua, kärki hiiletetään ja sitten pintakarkaistaan vedessä.

Hiiletys ja karkaisu:

1000 l:n asetyleeni polttimen liekki säädetään reilusti asetyleenivoittoiseksi eli hiitettäväksi. Vivun taottua kärkeä kuumennetaan em. liekillä vuorotellen molemmin puolin, kunnes pinta näyttää "hikoileva". Seuraavaksi kappale kastetaan veteen liikuttaen edestakaisin höyrysulkujen synnyn ehkäisemiseksi. Kappaleen jäähdyttyä vivun taotun kärjen alaosa hiotaan metallikirkkaaksi. Kiilaa kuumennetaan "kahvan" puolelta, kunnes kirkkaaksi hiottu pinta alkaa värjäytymään lämmön vaikutuksesta. Kun oljenkeltainen väri on saavuttanut litteäksi taotun kärjen, kappale jäähdytetään vedessä. Lopuksi vielä kappaleen kuivaus ja maalaus.
Ovikiila .pdf -tiedostona.
Veikko.poyhonen@edu.hel.fi

Taontailta; kouluttajana Pertti Seimola Paja Hiili Ky:stä
Paikka: Ressun peruskoulu, Helsinki

Kurssin ohjaaja

Hiiliahjon sytyttely kestää n. 15 min, mutta taontaa voikin sitten jatkaa samalla hiilimäärällä pitkään.

Työskentelyn tuloksena on syntymässä valkosipuliveitsen terä. Erinomainen pieni tarvekalu keittiöön -ja sitäpaitsi kaikkien innokkaiden saavutettavissa.

Vanhasta haarukasta rannekoruksi ja veitsenterän päästö lämpövärin perusteella.

Mestari edellä ja oppipojat perässä. Ilkka Stenberg valmistamassa paperiveistä jousiteräksestä.

Uusi puukko muotoutumassa. Taonta aloitetaan mahdollisimman korkeassa lämpötilassa eli n. 1100 C -asteessa ja lopetetaan 800 C -asteessa. Korkeassa lämpötilassa lyöntien tulee olla voimakkaita, jotta teräs muokkautuisi sisältä asti. Kun lähestytään taonnan alalämpötilaa, hiljennetään lyöntien voimakkuutta niin että viimeiset hiljaiset lyönnit lyödään saavutettaessa mainittu lämpötila. Mikäli lyönnit ovat lopussa liian voimakkaita, saattaa teräs haljeta.

Ennen karkaisua terän suuta ei pidä hioa 1 - 2 mm:ä ohuemmaksi, koska muuten terä palaa kuumennettaessa helposti pilalle. Karkaisun sammutusvaiheessa terä
sitä paitsi vääntyy yleensä aina jonkin verran, joten pieni hiomavara on hyvä olla siitäkin syystä. Veteen kastettaessa terän täytyy olla täysin pystyasennossa, jottei
se vääntyisi. Lisäksi terää tulee liikutella veden alla voimakkaasti höyrysulun estämiseksi.

Kun kappale on varmasti jäähtynyt, se kiillotetaan ja suoritetaan päästö lämpövärin perusteella haluttuun kovuuteen. Toinen vaihtoehto on suorittaa päästö tavallisessa pullauunissa tunnin ajan halutussa lämpötilassa.

Kurssin vetäjän mestarinäyte. Terästä osataan kääntää muuallakin kuin Damascos:ssa.

Kaikkea taontaan liittyvää materiaalia, hiiliä, ahjoa ja työkaluja myöten voi tiedustella:

Paja Hiili KY
Mäkitie 31
Klaukkala
90 / 879 4257
949 / 311 893
Artikkeli: Veikko Pöyhönen

Rieskanlähteen peruskoulu, Turku
Lehtori Jarkko Wiren

Tuikkukynttilän jalka

Materiaali: Kupari- tai messinkipelti

Viime jouluna kehittelin pellistä nätin kynttilänjalan tuikkukynttilälle. Peltityönä nopea valmistaa – seiskan oppilaillakin aikaa kului vain puoli tuntia. Kaarevan muodon saa helposti päästä halkaistulla pyörökepillä taivuttamalla.

ESKO NARKILAHTI, Lepistön koulu, Kemijärvi

esko.narkilahti@kemijarvi.fi tai esko.narkilahti@saunalahti.fi

Nimikyltti messingistä ja puusta

Nimikyltin teksti kirjoitettiin PAINT SHOP PRO -piirustusohjelmalla. Seuraavaksi COLORS -valikosta valittiin Negative Image.
Valotusta varten täytyi tulostaa kaksi kalvoa jotta valotus onnistuisi kunnolla.

Valotus ja syövytys

Nimikyltin valotus ja kehitys suoritetaan aivan samoin kuin piirilevyillä. Syövytys sen sijaan tapahtuu laimealla typpihapolla, joten opettajan on suoritettava se vetokaapissa, sillä syövytyksessä syntyy myrkyllistä klooria.

Värjäys

Värjäys voidaan tietenkin suorittaa maalaamalla, mutta lopputulos ei ole erityisen kestävä. Parempaan tulokseen päästään käsittelemällä kyltti kuparikarbonaatin ja ammoniakin sekoituksella. Ennen käsittelyä nimikyltti on hiottava teräsvillalla jotta väri kiinnittyisi kunnolla messinkiin. Käsittelyaika on 15 minuutin luokkaa. Lopputulos on mekaanisesti erittäin kestävä, varsinkin jos kiillotettu kyltti käsitellään metallilakalla. Huonona puolena käsittelyaineella on sen myrkyllisyys. Ostaessani kuparikarbonaattia apteekista, jouduin hakemaan ensin poliisilaitokselta myrkkyluvan aineen ostoon.

Messinki laatan suojaus

Messinki tummuu melko nopeasti, jollei sitä suojata hapettumiselta. Värjäämisen jälkeen laatta kannattaakin lakata mielellään kahdesti jollakin metallilakalla.

Nimikyltin tausta puusta

Materiaalina käytettiin Hondurasin mahonkia. Koska värisävy ei tyydyttänyt, päätimme tummentaa sitä väkevällä lipeäliuoksella. Pintakäsittely tehtiin sivuiltamme löytyvältä puu-öljy -vahaseoksella.
Artikkeli ja kuvat: Veikko Pöyhönen, Suutarilan yläaste, Helsinki

Kenttälapio booriteräksestä

Lehtori Markku Riikonen Ressun yläasteelta Helsingistä on suunnitellut oheisen kenttälapion. Terän materiaali on boori- eli kuokkaterästä. Se on jousimaisen sitkeää jo sellaisenaan, mutta karkaistuna se käyttäytyy kuin auton jousi. Karkaisulämpötilan kanssa ei ole niin väliä ja päästökään ei tarvita lainkaan - siis melko ihanteellista materiaalia.

Lapio osa on taivutettu kanttikoneella. Kierreosa on M20 kierrettä, josta ruuvin sivut on hiottu tasaiseksi. Lukitusruuviksi käy vaikkapa M6 ruuvi. Mutteriksi kannattaa valita lukitusmutteri. Prototyypin varsi on tehty tarkoituksellisesti sekä metallista, että puusta. Laiska voi tietenkin tehdä koko homman metalista ja muovittaa sitten varren.

Laiskan versio teräksestä muovitetulla varrella

Retkikirves jousiteräksestä

Kirveen lyömäosa on valmistettu jousiteräksestä ja varsi ovaalista putkesta. varsi on muovitettu. Päästö kannattaa suorittaa pullauunissa 220 C asteessa. Aika: 1 tunti. Päästölämmöllä muovitus onnistuu mukavasti. Suunnittelu: Markku Riikonen